Kappale 2 - Teoria

4. Eroja IT:n ja OT:n välillä merenkulun kontekstissa

4.3. IT:n ja OT:n vertailu merenkulun kontekstissa

Vaikka IT ja OT täydentävät toisiaan, niiden erilaisten tavoitteiden, toimintatarpeiden ja ominaisuuksien vuoksi niiden integraation ymmärtäminen on tärkeää.

IT:n keskeinen painopiste on tiedon hallinnassa ja sen hyödyntämisessä päätöksenteon ja viestintäprosessien parantamisessa. Sen sijaan OT keskittyy fyysisten toimintojen, kuten työntövoiman ja lastinkäsittelyn, valvontaan ja ohjaukseen operatiivisen tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. IT-järjestelmiä käytetään usein analyyttisiin ja hallinnollisiin tarkoituksiin, mutta OT-järjestelmät ovat olennaisia varsinaisiin ohjausmekanismeihin. Kyberturvallisuus on IT:ssä keskeinen huolenaihe, koska järjestelmät perustuvat verkottuneisiin yhteyksiin, mikä altistaa tietomurroille ja hyökkäyksille. OT-järjestelmien haasteena on luotettavuuden ja reaaliaikaisen suorituskyvyn ylläpitäminen, erityisesti ankarissa merenkulun olosuhteissa. Nämä erot johtuvat niiden suunnittelufilosofioista: IT-järjestelmiä päivitetään jatkuvasti teknologian muutosten mukana, kun taas OT-järjestelmät on suunniteltu pitkäaikaiseen kestävyyteen ja jatkuvaan toimintaan, usein käyttäen legacy-komponentteja.

Vuorovaikutustavat erottavat nämä alueet edelleen. IT-järjestelmät on suunniteltu ihmisen käyttöön, mukaan lukien käyttöliittymät ja kojelaudat valvontaa ja ohjausta varten. OT-järjestelmät ovat ensisijaisesti koneohjattuja ja vaativat vähän inhimillistä osallistumista. Kyberturvallisuusmenetelmät eroavat myös: IT keskittyy verkkoihin perustuviin ratkaisuihin, kun taas OT keskittyy sulautettujen laitteiden fyysiseen turvallisuuteen.

Nykyajan merenkulun operaatioissa IT:n ja OT:n yhdistyminen tarjoaa merkittäviä etuja, mutta tuo mukanaan myös riskejä. Integroituja ratkaisuja, kuten Integrated Bridge Systems (IBS), kuvaavat IT:n analyyttisten kyvykkyyksien ja OT:n operatiivisten ohjausten yhdistämistä, mikä parantaa päätöksentekoa ja tehokkuutta. Tämä yhteys altistaa kuitenkin perinteisesti eristetyt OT-järjestelmät IT-verkkojen haavoittuvuuksille. Näiden riskien hallinta vaatii koordinoitua strategiaa, joka hyödyntää molempien alueiden vahvuuksia ja minimoi niiden rajoitteet.

Alla on perusteellinen vertailu näiden alueiden välillä NIST-dokumentin [4] perusteella, analysoituna lähteessä [3]:

Taulukko 2: Vertailu IT- ja OT-järjestelmien välillä

Näkökulma 

IT-järjestelmät

OT-järjestelmät

Suorituskyky-vaatimukset

Toimii ei-reaaliaikaisissa järjestelmissä, joissa riittää tasainen vaste.

Toimii reaaliaikaisesti, ja vasteiden tulee olla ajallisesti kriittisiä.

Hätätilanteiden vuorovaikutus on vähemmän priorisoitua.

Hätätilanteiden vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Toteuttaa tarvittaessa erittäin rajoittavat käyttöoikeusvalvonnat turvallisuuden varmistamiseksi.

Käyttöoikeuksien valvonnan on varmistettava turvallisuus ilman, että se haittaa ihmisen ja koneen vuorovaikutusta.

Saatavuus ja luotettavuus

Järjestelmän vastaukset, kuten uudelleenkäynnistys, ovat yleensä hyväksyttäviä.

Uudelleenkäynnistys tai käyttökatko on usein mahdotonta tiukkojen operatiivisten vaatimusten vuoksi.

Järjestelmän saatavuuden puutteita voidaan sietää kontekstista riippuen.

Korkea saatavuus vaatii usein varajärjestelmiä luotettavuuden varmistamiseksi.

Riskienhallinta

Käsittelee ensisijaisesti datan luottamuksellisuutta ja eheyttä, ja turvallisuusvaikutukset ovat vähäisiä.

Varmistaa fyysisen turvallisuuden, mikä on tärkeämpää kuin datakysymykset.

Vikasietoisuus ei välttämättä ole kriittistä, sillä käyttökatkot aiheuttavat lähinnä operatiivisia viiveitä.

Vikasietoisuus on ratkaisevan tärkeää merkittävien turvallisuus- ja operatiivisten riskien estämiseksi.

Riskit liittyvät tyypillisesti viivästyneisiin operaatioihin tai pieniin häiriöihin.

Riskit voivat sisältää turvallisuusrikkomuksia, ympäristövahinkoja ja lastin menetyksiä.

Järjestelmän toiminta

Käyttää laajasti käytettyjä käyttöjärjestelmiä, joiden päivitykset ovat suoraviivaisia.

Käyttää omistettuja järjestelmiä, joiden päivitykset ovat monimutkaisia ja riippuvaisia toimittajasta.

Automatisoidut käyttöönotto- ja ylläpitotyökalut helpottavat ylläpitoa.

Ohjelmistomuutokset tehdään huolellisesti järjestelmän eheyden säilyttämiseksi.

Resurssirajoitukset

Varustettu riittävällä muistilla ja laskentateholla tukemaan lisäsovelluksia.

Usein resurssirajoitteinen, mikä rajoittaa lisäominaisuuksien toteutusta.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että merenkulun sektorin tekninen perusta koostuu sekä tietotekniikasta (IT) että operatiivisesta teknologiasta (OT). IT tukee datakeskeisiä toimintoja ja viestintää, kun taas OT varmistaa fyysisten järjestelmien turvallisen ja tehokkaan toiminnan. Innovaatioiden edistäminen, operatiivisen tehokkuuden parantaminen ja kyberturvallisuusriskien vähentäminen edellyttävät näiden alojen erojen ymmärtämistä ja niiden integraation tehokasta hallintaa. Merenkulun sidosryhmät voivat saavuttaa harmonisen tasapainon sovittamalla IT- ja OT-suunnitelmat keskenään, mikä edistää toimintavarmuutta ja teknologista kehitystä.