Kappale 7 - Teoria
2. IMO:n ohjeet ja päätöslauselma MSC.428(98)
Yleiskatsaus IMO:n päätöslauselmaan MSC.428(98) ja sen vaatimukseen sisällyttää kyberriskien hallinta turvallisuusjohtamisjärjestelmään (SMS)
Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on tunnistanut kyberriskien kasvavan uhan merikuljetusalalle. Näihin haasteisiin vastaamiseksi IMO hyväksyi päätöslauselman MSC.428(98), jonka mukaan kyberriskien hallinta on integroitava turvallisuusjohtamisjärjestelmään (SMS) viimeistään 1.1.2021. Päätöslauselma korostaa, että alusten omistajien ja operaattoreiden on arvioitava kyberturvallisuusriskit ja toteutettava toimenpiteitä alusten ja aluksella olevien järjestelmien suojaamiseksi.
IMO:n päätöslauselman MSC.428(98) keskeisiä näkökohtia ovat:
- Vaatimus sisällyttää kyberturvallisuus osaksi olemassa olevaa SMS-järjestelmää.
- Riskiperusteinen lähestymistapa kyberuhkien tunnistamiseen ja hallintaan.
- Jatkuvan seurannan, päivittämisen ja parantamisen merkitys kyberturvallisuuskäytännöissä.
- Olemassa olevien alan ohjeistusten tunnustaminen, kuten BIMCO:n, IACS:n ja Yhdysvaltain rannikkovartioston ohjeet (BIMCO et al., 2020; IACS, 2021).
Miten varmistaa IMO:n kyberturvallisuussuositusten noudattaminen
IMO:n kyberturvallisuusohjeiden noudattaminen edellyttää:
- Riskinarviointia: Mahdollisten aluksella oleviin järjestelmiin kohdistuvien kyberuhkien tunnistamista ja niiden vaikutusten arviointia (IMO, 2017a).
- Lieventävien toimenpiteiden toteuttamista: Turvatoimenpiteiden, kuten palomuurien, käyttöoikeuksien hallinnan ja tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmien käyttöönottoa (Sowmya & Anita, 2023).
- Henkilöstön koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä: Henkilöstön kouluttamista kyberturvallisuuden parhaista käytännöistä, tietojenkalastelusta ja järjestelmien turvallisesta käytöstä.
- Poikkeamien hallinnan suunnittelua: Menettelytapojen luomista kyberhäiriöiden havaitsemiseksi, niihin reagoimiseksi ja niistä toipumiseksi.
- Säännöllisiä auditointeja ja päivityksiä: SMS-käytäntöjen päivittämistä vastaamaan uusia uhkia ja alan kehitystä.
Kyberteknologioista on tullut keskeinen osa monien merenkulun turvallisuuden, suojauksen ja meriympäristön suojelun kannalta kriittisten järjestelmien toimintaa ja hallintaa. Joissain tapauksissa nämä järjestelmät ovat välttämättömiä kansainvälisten standardien ja lippuvaltion vaatimusten täyttämiseksi. Järjestelmien käyttämiseen, yhteenliittämiseen ja verkottamiseen liittyvät haavoittuvuudet voivat kuitenkin aiheuttaa kyberriskejä, jotka on tunnistettava ja hallittava. Haavoittuvia järjestelmiä voivat olla muun muassa:
- Komentosillan järjestelmät
- Lastinkäsittely- ja hallintajärjestelmät
- Propulsio-, koneistonhallinta- ja sähkönhallintajärjestelmät
- Kulunvalvontajärjestelmät
- Matkustajapalvelu- ja hallintajärjestelmät
- Matkustajille tarkoitetut julkiset verkot
- Hallinnolliset ja miehistön hyvinvointijärjestelmät
- Viestintäjärjestelmät
Tietotekniikan (IT) ja operatiivisen teknologian (OT) järjestelmien välinen ero on huomioitava. IT-järjestelmät keskittyvät tiedon käsittelyyn informaationa, kun taas OT-järjestelmät käyttävät tietoa fyysisten prosessien ohjaamiseen tai valvontaan. Lisäksi näiden järjestelmien sisäinen tiedonvaihto ja tiedonsuojaus on otettava huomioon.
Vaikka nämä teknologiat tuovat merkittäviä tehokkuushyötyjä merikuljetusalalle, ne aiheuttavat myös riskejä kriittisille järjestelmille ja prosesseille. Riskit voivat johtua puutteellisesta käytöstä, integroinnista, ylläpidosta tai suunnittelusta sekä tahallisista ja tahattomista kyberuhista.
Uhat voivat olla seurausta haitallisesta toiminnasta (esim. hakkerointi tai haittaohjelmien levittäminen) tai tahattomista seurauksista muuten hyväntahtoisista toimista (esim. ohjelmistopäivitykset tai käyttöoikeusvirheet). Nämä toimet voivat paljastaa haavoittuvuuksia (kuten vanhentuneita ohjelmistoja tai tehottomia palomuureja) tai hyödyntää olemassa olevia haavoittuvuuksia IT- tai OT-järjestelmissä. Tehokkaan kyberriskien hallinnan on huomioitava molemmat uhkatyypit
Haavoittuvuuksia voi syntyä järjestelmien suunnittelun, integroinnin ja ylläpidon puutteista sekä kyberkurin laiminlyönneistä. Kun IT- ja/tai OT-järjestelmien haavoittuvuuksia hyödynnetään, sillä voi olla vaikutuksia turvallisuuteen sekä tiedon luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen. Lisäksi vaikutukset voivat ulottua myös turvallisuuteen, erityisesti silloin, kun kriittiset järjestelmät, kuten navigointi- tai pääpropulsiojärjestelmät, vaarantuvat.
Tehokkaan kyberriskien hallinnan on huomioitava myös turvallisuusvaikutukset, jotka syntyvät IT-järjestelmien haavoittuvuuksien paljastumisesta tai hyväksikäytöstä. Tämä voi johtua esimerkiksi epäasianmukaisista liitännöistä OT-järjestelmiin tai toimintamenettelyjen puutteista, kuten siirrettävien tallennusvälineiden virheellisestä käytöstä.
Nopeasti kehittyvät teknologiat ja uhat tekevät riskien hallinnasta haastavaa pelkästään teknisten standardien avulla. Tästä syystä ohjeet suosittelevat riskienhallintalähestymistapaa, joka on joustava ja kehittyy osana olemassa olevia turvallisuus- ja turvakäytäntöjä.
Kyberriskien hallinnassa tulee huomioida useita hallintakeinoja, mukaan lukien johtamiseen, toimintaan ja menettelyihin sekä teknologiaan liittyvät kontrollit.
Soveltaminen
Nämä ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti kaikille merenkulun alan organisaatioille ja niiden tavoitteena on edistää turvallisuus- ja turvakäytäntöjä kybertoimintaympäristössä.
Koska merenkulun alan organisaatiot poikkeavat toisistaan, ohjeet on laadittu yleisluonteisiksi laajan sovellettavuuden varmistamiseksi. Aluksille, joilla on rajallinen määrä kyberjärjestelmiä, ohjeiden yksinkertainen soveltaminen voi olla riittävää. Monimutkaisia kyberjärjestelmiä sisältävät alukset saattavat sen sijaan tarvita tarkempaa lähestymistapaa ja lisäresursseja alan ja viranomaisten taholta.
Kyberriskien hallinnan osa-alueet
Näissä ohjeissa kyberriskien hallinnalla tarkoitetaan prosessia, jossa kyberriskejä tunnistetaan, analysoidaan, arvioidaan ja viestitään sekä hyväksytään, vältetään, siirretään tai lievennetään hyväksyttävälle tasolle kustannukset ja hyödyt huomioiden.
Merikuljetusalan kyberriskien hallinnan tavoitteena on tukea turvallista ja varmaa merenkulkua, joka on toimintavarma myös kyberuhkien näkökulmasta.
Tehokkaan kyberriskien hallinnan tulisi alkaa ylimmästä johdosta. Johdon on juurrutettava kyberturvallisuustietoisuus koko organisaatioon ja varmistettava kokonaisvaltainen, joustava ja jatkuvasti arvioitava kyberriskien hallintamalli.
Yksi hyväksytty lähestymistapa on arvioida organisaation nykyinen ja tavoiteltu kyberriskien hallinnan tila ja vertailla niitä keskenään. Tämä auttaa tunnistamaan puutteita ja laatimaan priorisoidun riskienhallintasuunnitelman, jonka avulla resurssit kohdennetaan tehokkaasti.
Ohjeissa esitetään toiminnalliset osa-alueet, jotka tukevat tehokasta kyberriskien hallintaa. Nämä osa-alueet eivät ole peräkkäisiä, vaan niiden on toimittava samanaikaisesti ja jatkuvasti:
- Tunnista: Määritä roolit ja vastuut sekä tunnista järjestelmät, omaisuuserät ja tiedot, joiden häiriöt vaikuttavat aluksen toimintaan.
- Suojaa: Toteuta hallintatoimet ja varautumissuunnittelu kybertapahtumien estämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
- Havaitse: Kehitä toimenpiteet kybertapahtumien ajoissa havaitsemiseksi.
- Reagointi: Kehitä ja toteuta toimenpiteitä ja suunnitelmia, joilla parannetaan resilienssiä ja palautetaan merenkulun toiminnan tai palveluiden kannalta välttämättömät järjestelmät, jotka ovat häiriintyneet kybertapahtuman seurauksena.
- Toipuminen: Tunnista toimenpiteet, joilla varmuuskopioidaan ja palautetaan kybertapahtuman vaikutuksesta kärsineet merenkulun toiminnan kannalta kriittiset kyberjärjestelmät.
Nämä toiminnalliset osa-alueet kuvaavat tehokkaan kyberriskienhallinnan keskeiset toiminnot ja tavoitellut lopputulokset kriittisissä järjestelmissä, jotka vaikuttavat meriliikenteen toimintaan ja tiedonvaihtoon. Kyberriskienhallinta on jatkuva prosessi, jota tukevat toimivat palautemekanismit.
Tehokas kyberriskienhallinta edellyttää, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä tietoisuus kyberriskeistä. Tietoisuuden ja valmiuden tason tulee vastata kunkin roolia ja vastuuta kyberriskienhallintajärjestelmässä.
Parhaat käytännöt kyberriskienhallinnan toteuttamisessa
Tässä kuvattu kyberriskienhallintamalli tarjoaa perustan kyberriskien ymmärtämiselle ja hallinnalle sekä mahdollistaa riskienhallintaan perustuvan lähestymistavan kyberuhkien ja haavoittuvuuksien käsittelemiseksi. Yksityiskohtaista ohjeistusta varten hyödynnä lisäksi jäsenvaltioiden ja lippuvaltioiden viranomaisten vaatimuksia sekä asiaankuuluvia kansainvälisiä ja toimialakohtaisia standardeja ja parhaita käytäntöjä.
Lisäohjeistusta ja standardeja ovat muun muassa:
- ICS:n, IUMI:n, BIMCO:n, OCIMF:n, INTERTANKO:n, INTERCARGO:n, InterManagerin, WSC:n ja SYBAssin laatimat ja tukemat Guidelines on Cyber Security Onboard Ships.
- IACS:n koottu suositus kyberresilienssistä (Rec 166).
- ISO/IEC 27001 -standardi Information technology – Security techniques – Information security management systems – Requirements, jonka ovat julkaisseet International Organization for Standardization (ISO) ja International Electrotechnical Commission (IEC).
- Yhdysvaltain National Institute of Standards and Technologyn (NIST) Framework for Improving Critical Infrastructure Cybersecurity (NIST-viitekehys).
- IAPH:n Cybersecurity Guidelines for Ports and Port Facilities.