Kappale 6 - Teoria

Site: CyberSEA training platform
Course: CyberSEA Training Course - Finnish
Book: Kappale 6 - Teoria
Printed by: Guest user
Date: Saturday, 21 November 2026, 11:15 PM

Description

Merenkulun kyberturvallisuuden auditointi

1. Johdanto

Koska merenkulun sektori ottaa yhä laajemmin käyttöön digitaalisia teknologioita toimintojen tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi, sen haavoittuvuus kyberuhkia kohtaan kasvaa. Kyberhyökkäykset, jotka kohdistuvat kriittiseen merenkulun infrastruktuuriin kuten alusten järjestelmiin, satamien toimintoihin ja toimitusketjuihin, voivat häiritä toimintaa, aiheuttaa taloudellisia tappioita ja vahingoittaa mainetta (Haugli-Sandvik ym., 2024). Riskien vähentämiseksi säännöllinen kyberturvallisuuden auditointi on välttämätöntä. Auditointi auttaa paitsi tunnistamaan järjestelmien heikkouksia, myös varmistamaan säädösten ja alan standardien noudattamisen.

Tämä kappale keskittyy merenkulun kyberturvallisuuden auditoinnin prosessiin, kattaen olennaiset näkökohdat auditointien toteuttamisesta, kyberturvallisuuden valmiustilan arvioinnista ja puutteiden korjaamisesta. Tarkastelemme myös asetuksen (EY) N:o 725/2004 merkitystä, joka edellyttää turvallisuustoimenpiteitä aluksille ja satamille, sekä Ship Security Planin (SSP) roolia sekä fyysisen että digitaalisen turvallisuuden varmistamisessa. Lisäksi käsitellään kyberturvallisuusheikkouksien tunnistamista ja niiden korjaamista sekä auditointien suositusten tehokasta toteuttamista kyberturvallisuuden vahvistamiseksi.

Kyberuhkien monimutkaistuessa vahva auditointikehys on tärkeä merenkulun toiminnan resilienssin ja jatkuvuuden ylläpitämiseksi. Tämä kappale tarjoaa kattavan oppaan auditointiprosesseihin, jotka varmistavat, että kyberturvallisuustoimenpiteet pysyvät ajan tasalla, kattavina ja tehokkaina kehittyviä riskejä vastaan

2. Auditointien ja valmiusarviointien toteuttaminen

Turvallisuus on olennainen osa International Ship and Port Facility Security (ISPS) -koodia globaalissa merenkulussa sekä asetusta (EY) 725/2004, joka koskee nimenomaan EU-jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia (Euroopan parlamentti & neuvosto, 2004). Kyberturvallisuus käsitellään näissä asiakirjoissa. Kyberturvallisuus ja kyberriskit tulisi kuitenkin myös sisällyttää International Safety Management (ISM) -koodin viitekehykseen IMO:n resoluution MSC. 428 (98) mukaisesti (IMO, 2017b). Tämä ero kyberturvallisuussääntelyn käsittelyssä ISPS- ja ISM-koodien välillä aiheuttaa epäselvyyttä turvallisuuteen liittyvissä auditoinneissa, valvonnassa, tarkastuksissa ja varmennuksissa, erityisesti asetuksen (EY) 725/2004 yhteydessä.

Tässä osiossa annetaan ohjeita, jotka perustuvat pääosin asetukseen (EY) 725/2004, mutta soveltuvat yleisesti kaikkiin ISM- ja ISPS-koodien mukaisiin auditointi- tai varmennustoimiin, jotka käsittelevät kyberturvallisuutta (IMO, 2017a)

3. Asetus (EC) No. 725/2004

Kyberturvallisuus ja kyberriskit tulisi huomioida ISM-koodissa IMO:n resoluution MSC. 428 (98) mukaisesti. Turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi käytännöllinen lähestymistapa on viitata aluksen Security Management System (SMS) -järjestelmän relevanttiin sisältöön aluksen turvasuunnitelmassa (Ship Security Plan (SSP)).

Ship Security Assessment (SSA)

SSA:n valmistelussa mukana olevien henkilöiden tulee konsultoida aluksen tai varustamon toimihenkilöitä, jotka ovat vastuussa kyberturvallisuudesta. Jos sisäistä osaamista ei ole, tulee käyttää ulkoisia kyberturvallisuusasiantuntijoita. Tämä on linjassa asetuksen (EY) 725/2004, erityisesti liitteen III kohdan 8.4.11 vaatimusten kanssa. On myös huomattava, että EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava asiantuntija-avun saatavuus radio-, telekommunikaatiojärjestelmien ja tietoverkkojen osalta asetuksen 725/2004 artiklan 3.4 mukaisesti.

SSA:n tulee huomioida aluksen ainutlaatuinen IT- ja OT-ympäristö kyberturvallisuutta arvioitaessa. Mitä enemmän alus on riippuvainen IT- ja OT-järjestelmistä, sitä suurempi kyberriski on, sillä kyberpoikkeamat voivat johtaa merkittäviin toimintakatkoksiin. Yksi tapa käsitellä tätä SSA:ssa on sisällyttää kyberturvallisuusuhkaskenaarioita ja haavoittuvuuksia osaksi riskianalyysiä. Näiden skenaarioiden syvyys tulee mukauttaa aluksen ympäristön monimutkaisuuden mukaan. On tärkeää tunnistaa laitteet ja tekniset järjestelmät, joiden vikaantuminen voisi johtaa vaarallisiin tilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • GMDSS/GNSS (Global Maritime Distress and Safety System/Global Navigation Satellite System)
  • Komentosilta- ja navigointijärjestelmät
  • Lastaus- ja stabiliteettitietokoneet
  • Konetilan ohjauspaneelit
  • Laivastonhallinnan ohjelmistot

Näiden kriittisten järjestelmien tulee käydä läpi kyberriskinarviointi haavoittuvuuksien tunnistamiseksi. Merenkulun kyberuhkia on kohdeltava samalla tavalla kuin muita merenkulun turvallisuusuhkia.

Asetuksen (EC) 725/2004 vaatimusten (liite III, kohta 8.3.5) täyttämiseksi SSA:n tulee käsitellä kyberturvallisuutta samalla tavalla kuin muita merenkulun turvallisuusuhkia. Arvioinnin tulee kattaa vähintään asetuksen liitteen II artiklan 8.4 mukaiset vähimmäisvaatimukset. Jos nämä asiat on käsitelty SMS-manuaalissa, SSA:ssa riittää viittaus kyseiseen kohtaan..

SSA:n valmistuttua kaikki tunnistetut turvallisuustoimenpiteet tai heikkoudet tulee kuvata SSP:ssä. Jos SSP ei sisällä yksityiskohtaisia kyberturvallisuustoimia, sen tulee sisältää viittaus SMS:n relevanttiin osaan (tai erilliseen kyberturvallisuussuunnitelmaan), joka katsotaan SSP:n olennaiseksi osaksi.

Tämä lähestymistapa varmistaa, että kyberturvallisuus käsitellään osana laajempaa merenkulun turvallisuus- ja riskienhallintaympäristöä ja tarjoaa kokonaisvaltaisen strategian kyberriskien hallintaan..

4. Aluksen turvasuunnitelma

Tehokkaan aluksen turvasuunnitelman (SSP) laatiminen perustuu kattavaan arvioon aluksen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, mukaan lukien kyberturvallisuusriskit. SSP tulee sisältää tai viitata sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vastataan aluksen turva-arvioinnissa (SSA) tunnistettuihin kyberturvallisuuspuutteisiin.

Toimenpiteiden tulee kattaa kyberuhkien ennaltaehkäisy ja hallinta sekä valmiudet havaita kyberpoikkeamat, reagoida niihin ja palautua niistä. Lisäksi SSPä tulee huomioida kriittisten toimintojen jatkuvuuden varmistaminen SSA tunnistettujen riskien ja toimintojen osalta.

SSP sisällytettävien vähimmäistoimenpiteiden kokonaisuus on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 3: Yhteenveto SSP:ään sisällytettävistä toimenpiteistä

Kontrolli

Kuvaus

Tarkastajan toimenpiteet

Laitteisto-/järjestelmäluettelo

Laadi ja ylläpidä ajantasaista luetteloa aluksen digitaalisista järjestelmistä ja laitteista. Luettelo voidaan sisällyttää osaksi SSA:ta ja järjestelmät voidaan luokitella esimerkiksi liiketoiminta-, miehistö-, IT- ja OT-järjestelmiin.

Tarkista, että lista on olemassa. Tarkista viimeisin päivityspäivämäärä. Tarkista, että listan päivittämisestä vastaa nimetty henkilö tai henkilöt.

Päivitysten hallinta

Laadi ja ylläpidä prosessi IT/OT-järjestelmien ja ohjelmistojen versioiden päivittämiseksi ja seurannaksi aluksella.

Tarkista, että tätä varten on olemassa prosessi ja että se on mainittu SSP:ssä. Tarkista viimeisin päivityspäivämäärä.

Tietosuoja ja varmuuskopiointi

Laadi prosessi aluksella käsiteltävän ja tallennettavan datan tunnistamiseksi, luokittelemiseksi ja varmuuskopioimiseksi. Tämä data voi sisältää miehistön arkaluontoisia tietoja ja operatiivisia tietoja.

Tarkista, että prosessi on olemassa. Tarkista, että prosessi on tiedossa nimetyllä kyberturvallisuudesta vastaavalla henkilöllä. Tee miehistöhaastatteluja todisteiden keräämiseksi. Tarkista, että prosessi on toteutettu oikein aluksella.

USB-suojaus ja siirrettävien laitteiden hallinta

Ota käyttöön menettelyt, joilla estetään luvattomien siirrettävien tallennusvälineiden käyttö. Rajoita esimerkiksi USB-muistitikkujen käyttöä ja suojaa USB-portit fyysisin tai teknisin keinoin.

Tarkista todisteet fyysisestä tai digitaalisesta USB-suojauksesta (esim. näkyvät fyysiset lukitukset tai käytössä oleva ohjelmisto).

Käyttäjä- ja pääsynhallinta

Laadi prosessi käyttäjätunnusten myöntämiseen, hallintaan ja poistamiseen. Käyttäjätunnusten tulee olla henkilökohtaisia ja liitetty käyttäjän identiteettiin.

Tarkista, että käyttäjä- ja pääsynhallintaa varten on määritelty prosessi tai järjestelmä. Varmista, että vastuuhenkilö tuntee käytännöt ja että käyttäjät käyttävät henkilökohtaisia tunnuksiaan.

Verkonhallinta

Aluksen verkot tulisi erotella vähintään liiketoiminta- ja miehistöverkkoihin. Lisäksi IT- ja OT-järjestelmien erottaminen toisistaan on suositeltavaa. Verkkoja tulee suojata esimerkiksi palomuureilla ja muilla tietoturvaratkaisuilla.

Tarkista, että verkkojen erotteluun ja suojaamiseen tarvittavat laitteistot ja ohjelmistot ovat käytössä. Haastattele tarvittaessa kyberturvallisuudesta vastaavaa henkilöä.

Etäyhteyksien suojaus

Kaikki aluksella olevat digitaaliset järjestelmät ja laitteet, joilla on internet- tai yrityksen intranet -yhteys, tulee suojata tietoturvateknologialla, kuten palomuurilla tai virustorjunnalla.

Tarkista, että etäyhteyksiä käyttävät järjestelmät on asianmukaisesti suojattu. Vertaa tarvittaessa käytössä olevia järjestelmiä laitteisto- ja järjestelmäluetteloon.

Kyberturvallisuustietoisuus ja koulutus

Sisällytä kyberturvallisuus miehistön koulutukseen ja harjoituksiin. Pidä kirjaa toteutetuista koulutuksista ja harjoituksista.

Tarkista miehistön koulutustiedot ja varmista, että toteutetut koulutukset ja harjoitukset on asianmukaisesti dokumentoitu.

Tapahtumien havaitseminen, reagointi ja palautuminen

Sisällytä kyberturvallisuuspoikkeamat aluksen olemassa oleviin havaitsemis-, reagointi-, palautumis- ja raportointimenettelyihin.

Tarkista, että kyberturvallisuuspoikkeamien käsittelyä varten on olemassa suunnitelma. Varmista, että havaitsemis-, reagointi-, raportointi- ja palautumismenettelyt on kuvattu ja niitä harjoitellaan säännöllisesti. Tarkista lokit, milloin palautusprosessia on viimeksi testattu.

 

Näiden toimenpiteiden sisällyttäminen osana SSP:tä auttaa varmistamaan, että alus on valmistautunut kyberturvallisuusuhkiin, pystyy rajoittamaan mahdollisten häiriöiden vaikutuksia ja turvaamaan aluksen sekä miehistön turvallisuuden. Samalla jäsennelty lähestymistapa tukee kansainvälisten säädösten ja alan kyberturvallisuuskäytäntöjen noudattamista.

Suuntaa-antavan kontrolliluettelon tarkoituksena on kattaa keskeiset kyberturvallisuuden osa-alueet. Näihin kuuluvat tiedon saatavuus, aitous, eheys ja luottamuksellisuus sekä aluksella käytettävien ohjelmistopohjaisten järjestelmien ja laitteiden turvallisuus, luotettavuus, toimintavarmuus, häiriönsietokyky ja hallittavuus. Kontrollit muodostavat vähimmäistason, joka tulisi huomioida kaikessa kyberturvallisuuteen liittyvässä arvioinnissa, kuten auditoinneissa, valvonnassa, varmennuksissa ja tarkastuksissa (Whitman & Mattord, 2019; Stallings & Brown, 2018; National Institute of Standards and Technology, 2015).

Taulukko 4: Meriturvallisuustarkastajien, auditoijien ja luokituslaitosten tarkastajien tarkistuslista

Kontrolli

Kysymykset

Vastaus

Kommentit

Laitteisto-/järjestelmäluettelo

1. Onko kaikille aluksella oleville IT- ja OT-järjestelmille ja -laitteille olemassa järjestelmä- ja laiteluettelo? 

Kyllä/Ei

 

2. Onko käytössä menettely tämän luettelon päivittämiseksi ja uuden laitteiston lisäämiseksi heti, kun se on asennettu? 

Kyllä/Ei

 

Päivitysten hallinta

1. Onko aluksella käytössä menettely IT- ja OT-järjestelmien sekä ohjelmistojen versioiden päivittämiseen ja seurantaan? Jos on, onko tämä kuvattu SSP:ssä tai muussa asiaankuuluvassa asiakirjassa? 

Kyllä/Ei

 

2. Onko tätä prosessia seuraamaan nimetty vastuuhenkilö, joko aluksella tai maissa?

Kyllä/Ei

 

Tietosuoja ja varmuuskopiointi

1. Onko aluksella käytössä menettely käsiteltävän ja tallennetun tiedon tunnistamiseksi, luokittelemiseksi ja varmuuskopioimiseksi? 

Kyllä/Ei

 

2. Onko tätä prosessia seuraamaan nimetty vastuuhenkilö?

Kyllä/Ei

 

USB-suojaus ja siirrettävien laitteiden hallinta

1. Ovatko kaikkien aluksella olevien laitteiden USB-portit suojattu fyysisellä ja/tai digitaalisella lukituksella? 

Kyllä/Ei

 

2. Onko käytössä hallintakeinoja (fyysisiä ja digitaalisia) järjestelmien suojaamiseksi luvattomien siirrettävien tallennusvälineiden käytöltä? Jos on, mitä nämä hallintakeinot ovat?

Kyllä/Ei

 

Käyttäjä- ja pääsynhallinta

1. Onko käyttäjätunnusten käyttöoikeuksien myöntämiseen, hallintaan ja poistamiseen käytössä määritelty menettely ja/tai ohjelmisto? 

Kyllä/Ei

 

2. Onko käyttäjätunnusten käyttöoikeudet sidottu yksittäisiin miehistön jäseniin eikä tehtävänimikkeisiin tai rooleihin?

Kyllä/Ei

 

Verkonhallinta

1. Onko aluksen verkot eroteltu toisistaan? Jos on, verkkoarkkitehtuurista tulee esittää todisteet. 

Kyllä/Ei

 

2. Onko aluksen verkot suojattu vähintään yhdellä tietoturvateknologialla (esim. palomuuri)?

Kyllä/Ei

 

Etäyhteyksien suojaus

1. Sisältyvätkö kaikki etäyhteyden omaavat järjestelmät (esim. internet- tai yrityksen intranet-yhteys) järjestelmäluetteloon?

Kyllä/Ei

 

2. Ovatko nämä järjestelmät suojattu vähintään yhdellä tietoturvateknologialla (esim. palomuuri, virustorjunta, IDS, IPS)?

Kyllä/Ei

 

Kyberturvallisuustietoisuus ja koulutus

1. Sisältyykö kyberturvallisuus miehistön koulutussuunnitteluun? 

Kyllä/Ei

 

2. Säilytetäänkö aluksella kirjanpitoa miehistön kyberturvallisuuskoulutuksista?

Kyllä/Ei

 

3. Tietääkö miehistö, kuka on aluksella nimetty kyberturvallisuudesta vastaava henkilö? 

Kyllä/Ei

 

Tapahtumien havaitseminen, reagointi ja palautuminen

1. Onko olemassa kyberturvallisuuteen erikseen laadittu häiriötilanteiden hallintasuunnitelma tai suunnitelma, joka sisältää kyberturvallisuuden? 

Kyllä/Ei

 

2. Sisältyvätkö mahdollisen kyberpoikkeaman ilmoitusmenettelyt häiriötilanteiden hallintasuunnitelmaan?

Kyllä/Ei

 

3. Onko miehistö tietoinen ilmoitusmenettelyistä ja ensitoimista mahdollisen kyberpoikkeaman havaitsemisen yhteydessä?

Kyllä/Ei

 

5. Kyberturvallisuuden puutteiden tunnistaminen ja korjaaminen

Yksi kyberturvallisuusauditoinnin keskeisistä tavoitteista on tunnistaa olemassa olevien suojaustoimenpiteiden puutteet. Näitä puutteita voi esiintyä useilla eri osa-alueilla, kuten verkkoarkkitehtuurissa, ohjelmistoissa, toimintapolitiikoissa tai henkilöstön osaamisessa. Näihin puutteisiin puuttuminen on olennaista organisaation kyberturvallisuustason parantamiseksi (Whitman & Mattord, 2019; Stallings & Brown, 2018).

Merikuljetusalan kyberturvallisuusauditoinneissa yleisesti tunnistettuja puutteita ovat:

Vanhentuneet ohjelmistot: Varustamot käyttävät usein perintöjärjestelmiä, joihin ei välttämättä saada ajantasaisia tietoturvapäivityksiä, mikä altistaa ne kyberhyökkäyksille.

Heikot käyttöoikeuksien hallintamenettelyt: Puutteellisesti toteutetut tunnistautumis- ja valtuutusmenettelyt voivat mahdollistaa luvattoman pääsyn kriittisiin järjestelmiin.

Salausten puute: Arkaluonteisten tietojen riittämätön salaus sekä tiedonsiirron aikana että levossa lisää tietomurtojen ja tietovuotojen riskiä.

Riittämätön henkilöstökoulutus: Henkilöstö ei välttämättä tunne perusperiaatteita kyberturvallisuudesta tai osaa tunnistaa esimerkiksi tietojenkalasteluviestejä tai muita yleisiä kyberuhkia (Akpan et al., 2022; Whitman & Mattord, 2019; Stallings & Brown, 2018).

Näiden puutteiden korjaamiseksi organisaatioiden tulisi priorisoida vahvojen käyttöoikeuksien hallintaratkaisujen, päivitysten hallintajärjestelmien ja salausmenetelmien käyttöönottoa. Lisäksi on tärkeää panostaa jatkuvaan henkilöstön koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen, jotta henkilöstö pystyy tehokkaasti kohtaamaan kehittyviä kyberuhkia. Säännölliset haavoittuvuustestaukset ja tunkeutumistestaukset auttavat tunnistamaan puutteita ennen kuin hyökkääjät ehtivät hyödyntää niitä (National Institute of Standards and Technology, 2015; Whitman & Mattord, 2019).

6. Auditointisuositusten toimeenpano

Kun kyberturvallisuusauditointi on saatu päätökseen ja puutteet on tunnistettu, seuraava kriittinen vaihe on auditointisuositusten toimeenpano. Suositukset tarjoavat konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio voi vahvistaa kyberturvallisuustoimenpiteitään. Toimenpiteet tulisi priorisoida riskinarvioinnin ja organisaation toimintaan kohdistuvien vaikutusten perusteella (Whitman & Mattord, 2019; Stallings & Brown, 2018).

Keskeisiä vaiheita auditointisuositusten toimeenpanossa ovat:

Toimintasuunnitelman laatiminen: Toimintasuunnitelmassa tulee määritellä konkreettiset tehtävät, vastuuhenkilöt ja aikataulut tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi. Tämä varmistaa, että kaikki suositukset ovat selkeästi vastuutettuja ja seurattavissa.

Resurssien kohdentaminen: Riittävien resurssien (rahoitus, henkilöstö ja aika) varaaminen erityisesti korkeimman prioriteetin suositusten toteuttamiseen.

Jatkuva seuranta: Toteutettujen muutosten toimivuuden jatkuva seuranta sen varmistamiseksi, että turvatoimenpiteet toimivat tarkoitetulla tavalla ja pysyvät kehittyvien uhkien tasalla.

Säännölliset päivitykset: Kyberturvallisuus on jatkuvasti kehittyvä ala, minkä vuoksi auditointisuosituksia on tarpeen tarkistaa ja päivittää uusien uhkien, haavoittuvuuksien ja teknologisten kehitysaskelten mukaisesti (National Institute of Standards and Technology, 2015)

Auditointisuositusten systemaattinen toteuttaminen auttaa merialan organisaatioita vähentämään merkittävästi altistumistaan kyberriskeille ja vahvistamaan kokonaisvaltaista tietoturvatasoaan.

7. Yhteenveto

Kyberturvallisuusauditointi on keskeinen osa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla suojataan meritoimintaa kyberuhkilta. Säännöllisten auditointien ja valmiusarviointien avulla merialan organisaatiot voivat arvioida kyberturvallisuustasoaan, tunnistaa haavoittuvuuksia ja varmistaa vaatimustenmukaisuuden suhteessa sovellettavaan lainsäädäntöön. Sellaisten viitekehysten kuin asetuksen (EC) N:o 725/2004 hyödyntäminen sekä aluksen turvasuunnitelman (SSP) laatiminen tarjoavat rakenteellisen tavan integroida kyberturvallisuustoimenpiteet osaksi laajempia turvallisuuskäytäntöjä (European Parliament & Council, 2004; IMO, 2017a; BIMCO et al., 2020).

Tunnistamalla puutteet ja korjaamalla ne systemaattisen toimeenpanosuunnitelman avulla merialan organisaatiot voivat merkittävästi pienentää kyberhyökkäysten riskiä ja parantaa puolustuskykyään yhä kehittyneempiä uhkia vastaan. Säännölliset auditoinnit yhdessä suositusten käytännön toteuttamisen kanssa varmistavat, että turvallisuuskäytännöt kehittyvät uhkaympäristön mukana.

Meriteollisuuden digitalisaation edetessä perusteellisen kyberturvallisuusauditoinnin merkitys korostuu entisestään. Ennakoiva lähestymistapa auditointiin ja kyberturvallisuuden puutteiden korjaamiseen auttaa varmistamaan, että ala säilyy toimintakykyisenä, turvallisena ja kestävänä yhä verkottuneemmassa ja digitalisoituneemmassa toimintaympäristössä (Akpan et al., 2022; Haugli-Sandvik et al., 2024; European Parliament, 2022)