3. Kybervakuutus ja vastuukysymykset

3.2. Vastuunäkökohdat ja kyberhäiriöt

Merenkulun toimijoiden on arvioitava huolellisesti kyberhäiriöihin liittyvät vastuuriskit. Kyberturvallisuussääntelyn, kuten IMO:n vaatimusten ja GDPR:n, noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sakkoihin, oikeudellisiin seuraamuksiin ja mainehaittoihin. Kyberhyökkäykset, jotka aiheuttavat taloudellista tai toiminnallista vahinkoa kolmansille osapuolille, voivat synnyttää oikeusvaateita asiakkailta, yhteistyökumppaneilta tai muilta sidosryhmiltä. Tällaisia vaateita voivat olla esimerkiksi toimitusketjujen häiriöt, rahtiviivästykset tai ympäristöriskit. Lisäksi sopimukset, kuten rahtaussopimukset, vakuutusehdot ja toimittajasopimukset, sisältävät yhä useammin erityisiä kyberturvallisuutta koskevia velvoitteita. Näiden ehtojen rikkominen voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin tai sopimusriitoihin. Miehistöä tai matkustajia koskeviin tietoihin liittyvät tietomurrot aiheuttavat lisäriskejä, kuten oikeusjuttuja, korvausvaatimuksia ja viranomaisten valvontatoimia tietosuojalainsäädännön nojalla. Organisaatiot, jotka eivät toteuta riittäviä kyberturvallisuustoimenpiteitä, voidaan katsoa vastuullisiksi huolimattomuudesta. Näiden riskien hallitsemiseksi on olennaista osoittaa huolellisuus ennakoivilla turvatoimilla ja toimialastandardien noudattamisella (IACS, 2021).

Sääntelyyn liittyvä vastuu

Nykyaikaisten tietosuojasäädösten, kuten GDPR:n (EU), CCPA:n (Yhdysvallat) ja LGPD:n (Brasilia), myötä organisaatioiden vastuu henkilötietojen suojaamisesta on kasvanut merkittävästi. Yritysten on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset suojatoimenpiteet, ilmoitettava tietomurroista 72 tunnin kuluessa GDPR:n mukaisesti sekä varmistettava, että rekisteröidyillä on oikeus tarkastella, muuttaa ja poistaa omia henkilötietojaan.

Sopimuksiin ja organisaatioiden väliseen yhteistyöhön liittyvä vastuu

Nykyaikaiset yritykset toimivat usein lukuisten ulkoisten IT-, pilvi- ja maksupalveluntarjoajien kanssa. Jokainen tällainen yhteistyösuhde edellyttää tietojenkäsittelysopimusta (Data Processing Agreement, DPA) sekä selkeää vastuunjakoa.

GDPR:n mukaisen tietojenkäsittelysopimuksen tulee sisältää:

  • määritelmä rekisterinpitäjästä
  • määritelmä henkilötietojen käsittelijästä
  • tietojenkäsittelyn kohde ja kesto
  • tietojenkäsittelyn luonne ja tarkoitus
  • mitä henkilötietoja käsitellään ja keitä tiedot koskevat
  • rekisterinpitäjän velvollisuudet ja oikeudet
  • käsittelijän sitoumus velvoitteidensa noudattamiseen

Jaetun vastuun mallit

Pilvipalveluissa sovelletaan jaetun vastuun mallia, jossa tietoturvavastuu jakautuu palveluntarjoajan ja asiakkaan kesken. Palveluntarjoaja vastaa datakeskusten fyysisestä turvallisuudesta, laitteistoinfrastruktuurista ja perusohjelmistokerroksesta (esimerkiksi järjestelmäpäivityksistä). Asiakas puolestaan vastaa käyttöoikeuksien hallinnasta, tietoturva-asetuksista, vuokratuilla resursseilla ajettavien sovellusten päivityksistä sekä pilvessä siirrettyjen ja tallennettujen tietojen suojaamisesta. Tämä vastuunjako edellyttää tiivistä yhteistyötä ja selkeää ymmärrystä vastuualueista, mikä on usein haastavaa erityisesti monipilviympäristöissä. Virheelliset oletukset vastuunjaosta voivat johtaa tietoturva-aukkoihin, joista kumpikaan osapuoli ei koe olevansa vastuussa. Tämän vuoksi yksityiskohtainen dokumentointi sekä tietoturvan ja vaatimustenmukaisuuden seurantatyökalut ovat keskeisessä roolissa

Vastuunvapautus- ja korvauslausekkeet

Vastuunvapautus- ja korvauslausekkeet (indemnification clauses) yleistyvät yritysten välisissä sopimuksissa. Näissä ehdoissa toinen sopimusosapuoli sitoutuu korvaamaan toiselle osapuolelle kyberhäiriöistä aiheutuneet vahingot, taloudelliset menetykset ja oikeudenkäyntikulut. Lausekkeet ovat erityisen tärkeitä ympäristöissä, joissa useat toimijat jakavat vastuun yhteisistä järjestelmistä ja tiedoista. 

Korvauslausekkeet voivat kattaa esimerkiksi:

  • viranomais- ja oikeusprosessien kustannukset
  • asiakkaille tehtävien tietomurtoilmoitusten kulut
  • liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneet tappiot
  • loppuasiakkaille maksettavat sopimussakot

Jotta lausekkeet olisivat tehokkaita, niiden on oltava täsmällisesti muotoiltuja, määriteltävä selkeästi soveltamistilanteet ja rajattava vastuun laajuus. Ne ovat usein neuvottelujen kohteena jo puitesopimus- tai tarjousvaiheessa. Vakuutuksenantajille tällaiset ehdot viestivät organisaation kypsästä riskienhallinnasta ja voivat vaikuttaa vakuutusmaksuihin tai vakuutusturvan saatavuuteen.

Kyberturvallisuus merenkulun toimialalla

Merenkulku on osa kriittistä infrastruktuuria, minkä vuoksi kyberuhat on huomioitava erityisen huolellisesti. Satamien automaatio, digitaaliset navigointijärjestelmät, toimitusketjujen pilvi-integraatiot ja etäyhteyksien varaan rakentuva toiminta altistavat alan hyökkäyksille, jotka voivat johtaa:

  • satamien ja alusten toiminnan keskeytymiseen
  • häiriöihin globaalissa logistiikassa
  • uhkiin ihmisten ja ympäristön turvallisuudelle

Merenkululle suunnatut vakuutukset ja säädökset sisältävät usein laajennettua kyberturvaa, joka kattaa muun muassa:

  • satamatoimintojen häiriöt ja alusten seisokit
  • alusten järjestelmiin kohdistuvat kyberhyökkäykset (esim. ECDIS, AIS, GMDSS)
  • tiedonsiirron katkeamisen ja yhteyksien menetyksen maaorganisaatioon
  • vaihtoehtoisten kuljetusjärjestelyjen kustannukset IT-häiriöiden seurauksena
  • vastuun asiakkaille ja urakoitsijoille viivästyksistä
  • tarkastusten ja tietoturva-auditointien kustannukset kyberhäiriön jälkeen

IMO:n rooli merenkulun kyberturvallisuuden sääntelyssä

Kasvaviin kyberuhkiin vastatakseen Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on laatinut ohjeistuksia merellisen kyberriskin hallintaan. IMO:n päätöslauselman MSC.428(98) mukaisesti 1.1.2021 alkaen kaikkien SOLAS-yleissopimuksen piiriin kuuluvien alusten (mukaan lukien rahti- ja matkustaja-alukset) on osoitettava hallitsevansa kyberriskit osana turvallisuusjohtamisjärjestelmää (ISM-koodi). 

Tämä tarkoittaa, että laivanomistajien ja operaattoreiden on:

  • tunnistettava IT- ja OT-järjestelmien uhat ja haavoittuvuudet
  • toteutettava ennaltaehkäisevät ja häiriötilanteisiin reagoivat menettelyt
  • koulutettava miehistö kyberturvallisuuden peruskäytäntöihin
  • testattava turvatoimia ja päivitettävä järjestelmiä säännöllisesti
  • Näiden vaatimusten täyttäminen on yhä useammin edellytys kybervakuutuksen saamiselle ja keskeinen osa vakuuttajien riskinarviointia.